Kaikilla meillä on paheita, sillä se on inhimillistä. Niitä siis saa olla sen puolesta, mitä olemme. Mutta onko se vain tekosyy, tehdä jotain epäterveellistä tai vahingollista? Että voi vain sanoa: "Minä saan tehdä tuota ja tuota, koska paheita saa olla jokaisella". Pitäisikö paheista päästä eroon vai vain hyväksyä ne?

Oman paheen kohdalla kannattaa miettiä, että millä tasolla se on vahingollinen tapa. Esimerkiksi tupakoija voi pohtia, että haluaako hän todella polttaa tupakkaa kaikkien siitä aiheutuvien tautien riskistä huolimatta. Oma paheeni on herkkujen syönti. Olen kyllä ihan normaalipainoinen ja hyvähampainen, mutta en halua riskeerata terveyttäni. Tietysti tällä hetkellä herkutteluun vaikuttaa myös kesäloma, kun kaikkialla on tarjolla jäätelöä yms. Olen kuitenkin sitä mieltä, että ei sitä herkuttelua tarvitse kokonaan lopettaa. Voisi vaikka rajata herkuttelun tietylle päivälle viikossa. 

Riippuu tietenkin paheesta, mutta perjaatteessa jokainen saa itse päättää omista paheistaan. Mutta pahe mikä pahe, kannattaa pitää se kohtuuden rajoissa. Ei omaa terveyttään kannata riskeerata yhden hyvältä tuntuvan tavan takia.

Tässä olikin sitten viimeinen kuvahaasteeseen liittyvä päivitys. Mutta jatkan entiseen malliin postailua: omista aiheista. Vaikka olenhan minä aika vapaasti näitä aiheita tässä haasteessakin tulkinnut :D