Kauan on odotettu sitä, että ensimmäisen luukun saa joulukalenterista avata. Partiolaisten joulukalenterissa sen sai tehdä jo tänään. Sukulaiseni ovat innostuneet lähettämään minulle joulukalentereita, joten minulla on niitä nyt kolme. Se ei haittaa yhtään: kaikki ovat erilaisia ja minä kyllä mielelläni availen niitä. Suklaakalenterin avaan yhdessä nuoremman host-siskoni kanssa. Unohdin jo kenelle pilailin, että saavun joka aamu kouluun sanoen näin: "Anteeksi että olen myöhässä. Minun piti avata joulukalenterien luukut".

Miksi joulukalenterin luukkujen avaaminen on minulle niin tärkeää? Siksi että se tuntuu luvalta aloitta joulupuuhailut. Tänä vuonna aion katsoa myös lasten joulukalenterin televisiosta. Tai oikeastaan netistä siis. Ja leipoa suomalaisia jouluherkkuja host-perheelleni maisteltavaksi. Haluan puuhailla kaikenlaisia joulujuttuja, sillä aiemmin ei ole ollut niin joulutunnelma Ranskan ilmaston takia. Olen niin tottunut siihen, että jouluna on kylmää ja lunta. Mutta kyllä se joulumieli alkaa pikkuhiljaa löytymään.