Kirja josta olin kuullut vain nimen tuli vastaan äidinkielen tunnilla. Vihdoin sain hyvän syyn ottaa selvää, mistä kertoo Kuin surmaisi satakielen. Se ei oikeastaan kerro linnuista. Ne vain mainitaan ohimennen. Mutta saatte itse selvittää, miten ne satakielet liittyvät tähän kirjaan. En pilaa teidän iloanne kertomalla liikaa.

Tarina on kerrottu pienen tytön Scoutin näkökulmasta. Hän, hänen veljensä Jem ja ystävä Dill haluavat selvittää, miksi Boo Radley hautautuu taloonsa eikä tule koskaan ulos. Kasvaessaa Scoutin ja Jemin isä ottaa työkseen puolustaa tummaihoista miestä oikeudessa. Lapset ja isä joutuvat kylän pilkan kohteeksi. Lapset menevät salaa katsomaan oikeudenkäyntiä siitä enemmän tai vähemmän ymmärtäen. Tästä alkaa kirjan seikkailu. Kirjan teemoina on epätasa-arvo (rasismi, naisten asema), oikea ja väärä, henkinen kasvaminen sekä uskonnollisessa yhteisössä asuminen 1930-luvulla.

Kirja oli hieman erilainen, mitä olin odottanut. Monissa kirjoissa nykyään on kokoajan paljon tapahtumia. Vanhemmat kirjat taas ovat hieman hitaampitahtisia, kuten tämäkin oli. Juoni lähti käyntiin kunnolla vasta oikeudenkäynnin alkaessa. Pidin kuitenkin kirjasta. Ei kokoajan tarvitsekaan tapahtua. Välillä on hyvä lukea erilaista kirjallisuutta.

Klassikoksi tämän kirjan varmaan tekee sen aihe rasismi, joka on ollut ajankohtainen 1960-luvulla (kun kirja on julkaistu) kuin tänäkin päivänä. Pitää vain itse osata soveltaa kirjan tapahtumat nykyhetkeen, vaikka kirjan henkilöt elävät menneisyydessä.

Suosittelen tätä kirjaa niille, joita aihe kiinnostaa ja haluavat pohdittavaa. Myös he ketkä ovat kiinnostuneet amerikkalaisesta kulttuurista 1930-luvulla, tämä on hyvä kirja.