Ensimmäinen koulupäivä kahden viikon loman jälkeen ei eilen illalla tuntunut hirveän houkuttavalta ajatukselta. Aamulla kuitenkin nousin reippaana suorittamaan häsläystä täynnä olevaa aamuani. Lopulta päädyin huulipunat huulissa pesemään hampaita, kun olin sen unohtanut ja samalla kiirehtimään lähtöä.

Kotiin tullessa käytän kahta bussia. Toisella menen pitkän matkan ja toisella vähän yli kahden kilometrin matkan. Juuri samaan aikaan, kun saavuin ensimmäisellä bussilla pysäkille, seuraava bussi lähti. Tänään oli satanut koko päivän, joten ajattelin odottaa seuraavaa bussia ja mennä sillä välin kauppaan. No, enköhän sitten ollut katsonut bussiaikataulun väärin ja bussi oli lähtenyt neljä minuuttia aiemmin kun saavuin pysäkille! Päädyin sitten kävelemään sateessa valkosuklaata syöden kotiin. Se taisi olla päiväni yksi parhaista hetkistä.

Joskus pitää tallustella rauhassa kotiin ja syödä suklaata. Joskus pitää ostaa Elle-lehti, koska tekee mieli. Joskus pitää jättää huomenna oleviin kolmeen kokeeseen lukeminen vähemmälle ja päivittää blogia. Arjen pieniä ihanuuksia.